Siipiweikot
Olet 0. kävijä. Sivuja on päivitetty 19.12.2012, 07:14. Webmaster Frey M.
Tervetuloa Galleria Jäsenet Kysy meiltä Palaute Members only
NEWS
  14.01.1970
Empty


Created with Amiga
 

Tervetuloa Siipiweikkojen kotisivuille!

Siipiweikot Airways ltd. ery. on yhdistys joka koostuu Pilot Factoryn ATPII:n entisistä oppilaista. Yhdistyksemme tavoitteena on ennenkaikkea ylläpitää yhteyksiä toisiimme ja tukea yhteistä toimintaamme, mutta myös kokemuksiemme ja ilmailutietämyksemme jakaminen kaikille kiinnostuneille.
Alla on on ote Jyrki Vähätalon kirjoittamasta kurssimme päättäjäisissä pidetystä puheesta.

Käy kirjoittamassa vieraskirjaamme! Haluamme tietää kävijöiden mielipiteitä ja kommentteja tai muuten vain tietää ketä kaikkia täällä käy.

Linkit


Edu Kettusen laulussa sanotaan: lentokonttien aavoilla tuulee kuin ulapalla autiomaan, ja kiitotien päässä on taivaassa reikä, ovi miltei mahdottomaan!

Kun 1. kesäkuuta 1999 kurssimme alkoi kakkoshallin alakerran luokassa, emme oikeastaan voineet edes aavistaa kuinka paljon noita miltei mahdottomia asioita tulisi eteemme seuraavan puolentoista vuoden aikana. Tiivis työskentely alkoi heti yksityislentäjän lupakirja-koulutuksella ja samalla miltei mahdottomasta alkoi tulla mahdollista.

Syksyllä 1999 kävimme ikimuistoisen Tarton yölentoleirin ja lensimme paljon ja hieman palelimme, koska etelänaapurimme lentäjät tarvitsivat takkejamme enemmän kuin me. 27. syyskuuta alkoi ansiolentäjäjakso. Erittäin tiivis teoriapainoitteinen opiskelu täytti syksyn ja lentäminen tuntui jäävän sivuseikaksi. Pitkiä päiviä, aamulla pimeää kun tulimme ja illalla pimeää kun lähdimme. Vuoden 2000 alussa uudet haasteet olivat edessä. Arrowin huikea nopeus, vakiopyörimisnopeuspotkuri ja sisään vedettävät laskutelineet tuntuivat tekevän lentämisestä sirkustemppuilua eikä Malmin laskukierros tuntunut millään riittävän. Kärsivällisesti jaksoimme yrittää ja aikaa alkoi jäädä jopa katsoa ulos ikkunasta.

Mittarilentovaiheen alkaessa tammikuussa vaihdoimme maisemaa eli siirryimme lentoaseman puolelle. Välillä olimme turhautuneita asioiden toistoon, mutta sopivin välein ilmailumuseoon tehdyt excursiot saivat sopivasti ajatuksia tuuletettua. Alkukevään ohjelmistossamme oli myös ensimmäinen urheiluopistovierailumme, jossa tutustuimme vedenalaiseen maailman ihmeellisyyksiin, tosin altaassa.

Maaliskuun alussa saimme "Lapin lentoleirillä" Hämeen Hauhossa laskeutua ja nousta auratulta jääkiitotieltä sekä tietenkin kokea suksilentämisen saloja mahtavassa auringonpaisteessa.

Kun kevät alkoi todella tehdä tuloaan alkoi lentokoulu tuntua lentokuolulta. Maalis- ja huhtikuu olivat jatkuvaa lentämistä. Huhtikuun lopussa tutustuimme Senecaan ja taas tuntui Malmin laskukierros ahtaalta, olihan moottoreita tuplaten. Toukokuu olikin sitten varsinaista juhlaa. Koko kuukausi Senecalla lentämistä ja vielä Bravon tyypit ja Turun ilmailunäytökseen osallistuminen.

Ja aina vaan parani. Kesäkuun alussa osasimme kyllä lentää hienolle, legendaariselle Tempelhofin kentälle Berliiniin, mutta paikallisessa metrossa matkustamisen kanssa oli hieman vaikeampaa... Vietimme Berliinissä hienon viikonlopun ja koimme upean näyttelyn ILA2000:n, paras mahdollinen päätös lento-osuudelle.

Sitten lentäminen loppui ja ja alkoi viimeinen puristus, liikennelentäjäteoriat! Hirvittävä määrä työtä erikseen, mutta taas paljon myös yhdessä ja kurssin keskiarvoksi vähän yli 90 ja heittämällä Ilmailulaitoksen tentistä läpi. Yhtäkkiä kaikki oli ohi!

Niin laulussa sanottiin: Ovi miltei mahdottomaan. Me teimme miltei mahdottomasta mahdollisen. Teimme sen tietenkin huippuosaajien avulla, mutta ennen kaikkea teimme sen yhdessä.